Merten herkku osteri

Casanovan sanottiin syövän 50 osteria päivässä, koska osterin uskotaan olevan voimakas lemmenlääke. Tämä pitää osittain paikkansa, sillä ostereista saa paljon sinkkiä, jolla on myös positiivisia vaikutuksia tämänkin asian suhteen. Niitä pidetään myös erittäin suurena herkkuna ja ne ovatkin monen mereneläviä tarjoavan paremman luokan ravintolan ruokalistalla.

Osterit ovat meressä elävä simpukkaheimo, johon kuuluu useita sukuja. Niitä viljellään laajasti ja nämä viljelmät ovat lisänneet osterin levinnäisyysaluetta huomattavasti alkuperäisestä luonnonmukaisesta levinneisyydestä. Ostereita on viljelty Japanissa jo ainakin 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ja nykyään osteria viljellään monissa merenrantavaltioissa. Matalista vesistä ostereita kerätään käsin, syvemmistä vesistä erityisillä osteritongeilla. Joissakin viljelmissä viljelmät voidaan nostaa veden pinnan yläpuolelle ja osterit kerätään tällä tavalla.

oysters-1958668_960_720Jonathan Swiftin kerrotaan sanoneen “hän oli rohkea mies joka ensimmäisenä söi osterin”, tosin ostereita ollaan syöty jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Toisin kuin monet äyriäiset ja kalat, osterit voivat säilyä jopa 4 viikkoa syömäkelpoisina. Tosin maku ei parane säilyttämällä ja osterit kannattaakin syödä tuoreina. Osterit täytyy syödä elävinä tai keittää elävältä. Keitettäessä osteri kuolee kuorensa sisällä ja tällöin kuori aukeaa. Perinteisesti on uskottu, että osterit jotka eivät aukea olivat kuolleita jo pataan tiputettaessa ja täten niitä ei pidä syödä. Tätä on myöhemmin tutkittu ja tultu siihen tulokseen, että n. 11,5% ostereista ei avaudu keitettäessä, vaikka ne olisivatkin olleet elossa kiehuvaan veteen tiputettaessa. Kokatessa niiden elossaolo tulee varmistaa huolellisesti. Jos osteri on kykenevä sulkemaan kuorensa tiukasti, se on elossa. Kuoren ollessa auki osteria tulee kopauttaa pöytään tai hyllyyn, jos osteri on elossa, se sulkee kuorensa. Jos taas osteri on kuollut kuori jää auki ja silloin se pitää heittää menemään.

Ostereita voidaan kokata ja syödä monella eri tavalla. Yksi kuuluisimmista tavoista on liene osterin syöminen raakana suoraan kuoresta, jolloin se avataan veitsellä ja se nautitaan suoraan kuoresta, usein suolan ja voin kera. Puristit sanovat, että osterit tulisi syödä raakoina ja korkeintaan sitruunamehun, etikan tai cocktail kastikkeen kanssa. Hyvä viini tuo mieleen erilaisia makuja ja makuvivahteita riippuen rypäleistä ja vuosikerrasta. Osterissa sanotaan olevan samanlaisia ominaisuuksia. Eri alueilta tulevat osterit voivat olla hyvinkin erilaisia vivahteiltaan ja niistä voi löytyä hyvinkin laajalta paletilta erilaisia makuja. Tätä pidetäänkin hyvänä syynä nauttia osterit raakana.

Osterit voidaan myös keittää, paistaa, grillata, savustaa ja niitä voidaan käyttää erilaisissa annoksissa. Kuuluisin tällainen osteriannos on liene “Oysters Rockefeller”, joka sai alkunsa New Orleansilaisessa Antoine’s ravintolassa 1800-luvun loppupuolella. Kokki antoi annokselle nimen sen rikkaan kastikkeen mukaan. John D. Rockefeller oli tuon ajan rikkain mies ja kastike oli tuon ajan standardeilla myös erityisen rikasta tekstuuriltaan. Kastikkeen resepti on edelleen salaisuus ja siksi muut ravintolat ovat joutuneet kehittämään oman versionsa suositusta annoksesta. Annokseen kuuluu ostereita joista on poistettu puolet kuoresta, tämän jälkeen niiden päälle on laitettu leivänmuruja ja kastiketta, jonka jälkeen ne grillataan tai paistetaan uunissa. Alunperin etanoiden korvikkeeksi suunniteltu annos on noussut suureen maineeseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *