Hummerit, ravut ja taskuravut

Hummeri

lobster-1089140_960_720Hummeria pidettiin aikanaan köyhien ruokana. Yhdysvalloissa sitä pidettiin yleisesti palvelijoiden ruokana ja uutta sopimusta tehdessään palvelijat saattoivat vaatia, että hummeria ei tarjota palvelijalle kuin korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Hummeria tarjoiltiin yleisesti ruokana myös vankiloissa ja vangit valittivat tästä usein. Jossain vaiheessa 1800-luvun puolivälissä Bostonin ja New Yorkin asukkaat alkoivat syödä hummeria ja siitä tuli vähitellen arvostetumpi ruokalaji ja leima köyhien ruokana hävisi pikkuhiljaa.

Hummerista on kehitetty useita erilaisia ruokalajeja. Sitä tarjoillaan niin keitettynä, grillattuna, paistettuna ja erilaisten ruokalajien osina. Jotkin näistä ovat hyvinkin yksinkertaisia, esimerkiksi keitetty hummeri, jota tarjotaan kirkastetun voin kanssa. Toiset ovat taas hyvinkin monimutkaisia sekä aikaa ja vaivaa vaativia. Esimerkiksi hummeria Thermidor on erittäin aikaa vievä ja vaativa annos. Siinä hummerin lihasta, munan keltuaisista ja brandysta tehty kermainen seos laitetaan täytteeksi pystysuunnassa halkaistuun hummerin kuoreen. Ottaen huomioon suuren vaivan ja kalliit ainesosat hummeria Thermidor tehdään yleensä vain isompiin juhliin tai erikoistilaisuuksiin.

Hummeria ei pidä sekoittaa langustiin, jota myydään joissakin paikoissa hummerina. Langusti ei ole edes läheistä sukua hummerille, vaikka esimerkiksi niiden englanninkieliset nimet ovatkin lähellä toisiaan (hummeri on lobster ja langusti on spiny lobster). Hummeri on lähempää sukua makeanveden ravuille kuin langusteille, vaikka molemmat ovatkin äyriäisiä.

Ravut

Suomessa ravut olivat alunperin väestön karsastamaa ruokaa, ulkonäkönsä takia niitä pidettiin hyönteisinä joita ei katsottu ihmisen ruoaksi sopivaksi. Jossain vaiheessa papit kuitenkin alkoivat syödä niitä paaston aikana. Lihan ja kalan syöminen oli kiellettyä, mutta rapuja sai paastonkin aikana syödä vapaasti. Myöhemmin aatelisto ja ylhäisö ihastuivat rapuihin ruokana. Sittemmin rapuja on syöty loppukesästä erityisissä rapujuhlissa, joihin olennaisena osana kuuluu myös snapsi ja snapsilaulut. Ravut keitetään (n. 8-12 minuuttia), jonka jälkeen ne tarjoillaan kokonaisina ja syödään paahtoleivän kera. Ravuissa on suhteellisen vähän lihaa suhteessa ravun kokoon, josta suurin osa löytyy pyrstöstä. Monet rapuruoat onkin tehty rapujen pyrstöistä, esimerkiksi jokiravunpyrstöpasta on suosittu ja maukas ruoka.

Rapuja syödään hyvin paljon myös Suomen ulkopuolella. Ne ovat suosittua ruokaa monessa kulttuurissa. Pekingistä Kiinasta löytyy esimerkiksi vanha rapuravintola, jossa keisarin rakastajattaret kävivät syömässä rapuja. Ravintola on seissyt samalla paikalla jo satoja vuosia. Keitetyt ravut tarjoillaan siellä valtavasta astiasta, josta koko pöytäseurue syö. Juomaksi tarjoillaan usein kiinalaista riisiviiniä.

Taskuravut

Taskuravut edustavat n. 20% kaikista merestä pyydettävistä äyriäisistä. Niiden lihaa pidetään herkkuna monissa kulttuureissa. Taskurapujen valmistustapa riippuu hyvin paljon itse ravusta. Osa syödään kokonaisina kuorineen, osasta syödään vain jalat ja sakset. Monessa aasialaisessa ruokalajissa käytetään taskurapuja. Täytetyt taskuravut ovat myös suosittuja monissa meren antimia tarjoavissa ravintoloissa. Rapujen lihan on pehmeää ja maukasta. Tästä syystä se on hyvin suosittua ympäri maailman.

Kuningasrapu

Monet pitävät kuningasrapua taskurapuna, mutta se kuuluu itseassa eri äyriäislahkoon kuin taskuravut. Kuningasrapu on tullut tunneksi muutamastakin tv-sarjasta joissa sen kalastamista seurataan. Ravustusta pidetään vaarallisena, mutta silti vaaran uhmaamisen arvoisena.

Grillatut kuningasravun jalat ovat suurta herkkua ja koska kuningasravut kasvavat huomattaviin mittoihin (isoimmat yksilöt voivat painaa jopa 15 kiloa) riittää niiden jaloista syötävää. Annos on loppujen lopuksi aika yksinkertainen, mutta tärkeää on, ettei rapujen lihaa ylikypsennetä. Se nimittäin muuttuu “purukumimaiseksi” jos sitä kypsennetään liikaa. Kuningasravusta syödään vain jalat ja itse varsinainen vartalo-osa jätetään syömättä. Tällä hetkellä kuningasrapu lisääntyy voimakkaasti Norjan rannikolla. Sen syömistä jopa suositellaan, koska rapukanta täytyy pitää jotenkin kurissa ja alueella ei ole ravulle mitään luontaisia vihollisia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *