Hienostuneet jälkiruokaviinit

Jälkiruokaviinit ovat makeita viinejä, joita nimensä mukaisesti yleensä tarjoillaan jälkiruoan kera. Yhdysvalloissa jälkiruokaviineillä on oma luokituksensa, joka historiallisesti juontaa juurensa ajalta, jolloin kaikki yhdysvaltalaiset jälkiruokaviinit olivat väkeviä viinejä. Tästä syystä Yhdysvalloissa jälkiruokaviineiksi kutsutaan vain viinejä, joiden alkoholipitoisuus ylittää 14%. Näiden viinien veroluokka on myös eri ja niitä verotetaan ankarammin kuin muita viinejä. Britit eivät ole näin tarkkoja ja saksalaiset jälkiruokaviinit ovat yleensä huomattavasti alhaisempia alkoholipitoisuudeltaan. Yhteinen nimittäjä kuitenkin kaikilla jälkiruokaviineillä on makeus. Koska makeuteen tarvitaan korkeaa sokerin määrää ja korkea alkoholin määrä taas yleensä syö sokerin viinistä, monien jälkiruokaviinien käyminen keskeytetään lisäämällä niihin alkoholia. Toisiin jälkiruokaviineihin taas lisätään sokeria. Joissakin tapauksissa viinin vesimäärää pyritään myös vähentämään, tämä voidaan tehdä esimerkiksi tekemällä viiniä rusinoista tai jäätyneistä rypäleistä. Jotkin rypälelajikkeet ovat myös huomattavasti sokeripitoisempia kuin toiset esimerkiksi muscat rypäle tunnetaan makeudestaan. Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia hienoimpia jälkiruokaviinejä, jotka sopivat monenlaisten jälkiruokien juomiksi.

Portviini

red-wine-1369425_960_720Eräs tunnetuimpia makeita jälkiruokaviinejä on portviini. Portugalista Douron laaksosta tuleva portviini on väkevä viini, jonka käyminen keskeytetään lisäämällä siihen alkoholia (rypäleistä tislattua aguardientea), joka keskeyttää käymisprosessin, jättäen näin viiniin enemmän sokeria (ja samalla myös nostaen viinin alkoholipitoisuutta). Tästä syntyy portviinin tunnusomainen maku ja makeus. Tämän jälkeen portviini kypsytetään tynnyreissä ja riippuen laadusta se on valmista juotavaksi muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä. Portviiniä on olemassa useita erilaisia laatuja mm. tawny, ruby, colheita… yms. portviineistä hienostunein on kuitenkin vuosikertaportviini, eli vintageportviini.

Hienostuneet vuosikertaportviinit ovat haluttuja ja kalliita erikoisviinejä, joita ei ihan jokaisesta Alkosta löydy, eikä myöskään ihan jokaisesta kaupasta edes Portugalissakaan. Jokaisena vuotena portviinitalot tarkastelevat rypälesadon ja siitä tehtävän viinin laadun ja päättävät julkaistaanko siltä vuodelta “vuosikertaa” (vintage). Vaikka itse vuosikerta onkin vain vuosiluku jona portviini on valmistettu, ei jokainen portviinitalo julkaise jokaisena vuotena uutta vuosikertaportviiniä. Useimmiten portviinitalot julkaisevat noin 3-4 vuosikertaportviiniä per vuosikymmen. Tämä tekee vuosikertaportviinistä hieman harvinaisempaa ja halutumpaa kuin muiden vuosikertaviinit, joita julkaistaan joka vuosi (niissä termi vintage tarkoittaa ainoastaan vuosikertaa. Hyvät vuosikerrat saattavat maksaa tuhansia euroja ja niiden saatavuus on erittäin rajoittunut.

Portviiniä tarjoillaan usein hedelmien, suklaan, kakkujen, erilaisten juustojen ynnä muiden jälkiruokien kanssa.

Jääviini

Jääviini tehdään rypäleistä jotka ovat jäätyneet ollessaan vielä köynnöksessä. Onnistuakseen jääviini vaatii alle -7°C lämpötilan yönä jolloin kypsät rypäleet ovat vielä keräämättä. Koska rypäleet täytyy puristaa jäisinä, ne kerätään usein yöstä tai aamyöstä. Joskus lämpötila laskee liian alas jolloin jäiset rypäleet saattavat rikkoa hydraulisen puristimet jota käytetään rypälemehun puristamiseen. Jääviiniä tuotetaan pääasiassa Kanadassa ja Saksassa. Koskaa jääviini vaatii erittäin spesifit olosuhteet onnistuakseen, se on suhteellisen harvinaista ja tästä syystä hintavaa. Vaikka jääviinin sokeripitoisuudet ovat erittäin korkeita, on sen happopitoisuus myös hyvin korkea, tästä syystä jääviini on erittäin raikkaan makuista, eikä tunnu ylimakealta.

Asiantuntijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, pitäisikö jääviini nauttia nuorena vai pitäisikö sen antaa kypsyä. Molemmilla lähestymistavoilla on meriittinsä ja jokainen joutuu itse päättämään miten haluaa jääviininsä nauttia.

Tokaji

Unkarilainen tokaji tehdään rypäleistä joihin on iskenut jalohomeeksi kutsuttu sienitauti. Jalohome vaatii hyvin tarkat kosteusolosuhteet tarttuakseen rypäleisiin ja Unkarin ilmastossa järvien läheisyydessä on tälle ihanteelliset olosuhteet. Alunperin jalohomeen “turmelemista” rypäleistä on liene tehty vahingossa viiniä ja sitten huomattu, että jalohome vaikuttaa viiniin makuun erittäin suotuisasti. Viinin makuun tulee hunajainen sävy ja viinistä tulee yleensä hyvin makeaa. Ranskan kuningas Ludwig XV kutsui tokajia “kuninkaiden viiniksi, viinien kuninkaaksi”. Paremmat tokajiviinit ovat erittäin haluttuja ja erinomaisia jälkiruokaviinejä, ja mainitaanpa tokajin nektari jopa Unkarin kansallislaulussakin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *